Miten ilmavesilämpöpumppu toimii kovalla pakkasella Varsinais-Suomessa?

Ilmavesilämpöpumppu kovalla pakkasella ottaa ulkoilmasta yhä lämpöenergiaa, mutta kompressori joutuu tekemään enemmän työtä. Varsinais-Suomessa järjestelmän toimintaan vaikuttavat pakkasen lisäksi ilmankosteus, sulatusjaksot, lämmönjaon vaatima menoveden lämpötila ja sähkövastusten ohjaus. Oikein mitoitettu kokonaisuus pitää kodin lämpimänä ilman, että vastukset hallitsevat talven sähkönkulutusta.

Ilmavesilämpöpumppu kovalla pakkasella tuottaa vähemmän tehoa

Ulkolämpötilan laskiessa pumpun käytettävissä oleva lämpöteho yleensä pienenee ja lämmön tuottamiseen kuluu suhteessa enemmän sähköä. Myös lämmönjako vaikuttaa: lattialämmitys toimii matalalla menoveden lämpötilalla, kun taas vanha patteriverkosto voi vaatia pakkasella kuumempaa vettä. Mitä suurempi ero ulkoilman ja menoveden lämpötilan välillä on, sitä raskaammin kompressori työskentelee.

Valitse laite kylmän sään suoritusarvojen, älä pelkän nimellistehon perusteella. Valmistajan taulukosta pitää tarkistaa lämpöteho ja ottoteho niissä ulko- ja menoveden lämpötiloissa, joita talosi tarvitsee. Thermia-ilmavesilämpöpumpun soveltuvuus kannattaa arvioida rakennuksen todellisen lämmitystarpeen mukaan.

Kylmän sään lämpöteho ratkaisee, kuinka paljon sähkövastuksia talo tarvitsee pakkashuipun aikana.

Sulatusjaksot kuuluvat talvikäyttöön

Ulkoyksikön höyrystimeen kertyy huurretta, kun kylmä ja kostea ilma kohtaa kennon. Laite sulattaa kennon kääntämällä kylmäainekierron hetkeksi. Sulatuksen aikana pumppu ei tuota lämmitysveteen lämpöä tavanomaiseen tapaan, joten tiheät sulatukset pienentävät hetkellistä hyötysuhdetta.

Varsinais-Suomen kostea nollakeli voi kuormittaa sulatusta enemmän kuin kuiva pakkasilma. Sulatusvesien pitää päästä poistumaan, ja ulkoyksikön ympärillä täytyy olla vapaa ilmankierto. Jos kenno jäätyy umpeen, sulatus toistuu poikkeavan usein tai laitteen alle kasvaa toimintaa haittaava jääkerros, tilanne kannattaa tarkistuttaa lämpöpumppuhuollossa.

Ilmavesilämpöpumppu kovalla pakkasella tarvitsee varatehoa

Sähkövastukset täydentävät kompressorin tehoa, kun rakennuksen lämmöntarve ylittää pumpun tuoton tai laite tarvitsee apua käyttöveden lämmitykseen. Vastuksen lyhyt käyttö pakkashuipun aikana kuuluu järjestelmän normaaliin toimintaan. Jatkuva tai runsas vastuskäyttö voi puolestaan kertoa liian pienestä pumpusta, korkeasta menoveden lämpötilasta, virheellisistä asetuksista tai huoltotarpeesta.

Kuvitteellisessa mitoitustilanteessa talo tarvitsee 10 kW lämpötehoa, mutta pumppu tuottaa kyseisissä oloissa 7 kW. Sähkövastus kattaa puuttuvat 3 kW. Jos pakkashuippu kestää kaksi tuntia, vastus käyttää esimerkissä 6 kWh sähköä. Laskelma havainnollistaa, miksi tarjouksessa pitää ilmoittaa pumpun teho juuri kylmän sään mitoituspisteessä.

Mitoitus ratkaisee talven kulutuksen ja mukavuuden

Mitoittaja laskee rakennuksen lämpöhäviön pinta-alan, rakenteiden, ilmanvaihdon, lämmönjaon ja aiemman energiankulutuksen perusteella. Sen jälkeen hän vertaa lämmöntarvetta pumpun kylmän sään lämpötehoon. Samalla tarkistetaan sähköliittymän riittävyys, varaajan tarve, ulkoyksikön sijoitus ja sulatusvesien hallinta.

Liian pieni pumppu käyttää vastuksia tarpeettoman paljon. Tarpeettoman suuri laite voi nostaa hankintahintaa eikä korjaa puutteellista lämmönjakoa. Jos harkitset kahden järjestelmän välillä, tutustu myös vertailuun maalämmöstä ja ilmavesilämpöpumpusta Varsinais-Suomessa. Kohdekohtainen laskelma kertoo, kumpi ratkaisu sopii talosi tehontarpeeseen ja lämmönjakoon.