COP, SCOP ja vuosihyötysuhde: lämpöpumpun tehokkuusluvut ymmärrettävästi

COP, SCOP ja vuosihyötysuhde kertovat lämpöpumpun tehokkuudesta eri näkökulmista. COP kuvaa yhtä mittaushetkeä, SCOP laskennallista lämmityskautta ja vuosihyötysuhde koko järjestelmän toteutunutta tai arvioitua toimintaa vuoden aikana. Pelkkä korkea tuoteluku ei vielä kerro tulevasta sähkölaskustasi.

COP, SCOP ja vuosihyötysuhde mittaavat eri asioita

COP eli lämpökerroin kertoo, kuinka paljon lämpöä lämpöpumppu tuottaa suhteessa käyttämäänsä sähköön tietyssä mittauspisteessä. Jos laite tuottaa 5 kW lämpötehoa ja käyttää samalla 1,25 kW sähkötehoa, COP on 4. Arvo pätee vain ilmoitetuissa olosuhteissa, kuten tietyllä lämmönlähteen ja lämmitysveden lämpötilalla.

SCOP kuvaa laskennallista hyötysuhdetta kokonaisen lämmityskauden aikana. Vuosihyötysuhde puolestaan voi tarkoittaa kohteen mitattua tai suunnittelussa arvioitua vuosilämpökerrointa. Pyydä tarjoukseen määritelmä siitä, sisältääkö luku käyttöveden, sähkövastukset, kiertovesipumput ja muun apusähkön. Ilman samaa laskentarajaa kaksi arvoa eivät ole vertailukelpoisia.

Hyvä kulutusarvio perustuu koko lämmitysjärjestelmään, ei yhden testipisteen COP-lukuun.

Näin luet COP- ja SCOP-arvoja tarjouksesta

Tarkista ensin mittausolosuhteet. Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun merkintä A7/W35 viittaa ulkoilman 7 asteen ja lämmitysveden 35 asteen mittauspisteeseen. Maalämpöpumpun B0/W35-arvossa lämmönkeruunesteen lämpötila on 0 astetta ja lämmitysveden 35 astetta. Korkeampi menoveden lämpötila pienentää tavallisesti lämpökerrointa.

Vertaa laitteita samalla lämpötilatasolla ja samalla ilmastovyöhykkeellä ilmoitettujen tietojen perusteella. Arvioi samalla talon tehontarve, lämmönjako ja energiakaivo tai ulkoyksikön toimintaolosuhteet. Maalämmön oikea mitoitus vaikuttaa vuosikulutukseen usein enemmän kuin pieni ero esitteiden COP-luvuissa.

COP, SCOP ja vuosihyötysuhde Turun seudulla

Turun seudun talvessa ilma-vesilämpöpumpun tehoon vaikuttavat ulkolämpötilan lisäksi kosteus ja sulatusjaksot. Kostealla nollakelillä ulkoyksikön kenno voi huurtua, jolloin laite käyttää osan energiasta sulatukseen. Pakkasen kiristyessä lämpöteho ja COP voivat laskea, ja järjestelmä voi tarvita sähkövastuksia tai muuta lisälämpöä. Tutustu myös ilmavesilämpöpumpun vuosikulutukseen vaikuttaviin tekijöihin.

Maalämpöpumpun lämmönlähde pysyy ulkoilmaa tasaisempana, mutta energiakaivon tai maapiirin mitoitus vaikuttaa keruunesteen lämpötilaan. Myös talon lämmönjako ratkaisee paljon: lattialämmityksen matala menoveden lämpötila tukee korkeaa hyötysuhdetta, kun taas kuumaa vettä vaativa patteriverkosto kuormittaa kompressoria enemmän.

Vuosihyötysuhde muuttaa lämpötarpeen kulutusarvioksi

Esimerkkitalon lämmitykseen ja käyttöveteen kuluu vuodessa 20 000 kWh lämpöenergiaa. Jos koko järjestelmän vuosihyötysuhde on 4, laskennallinen sähkönkulutus on 5 000 kWh. Jos mittauksesta puuttuu 1 000 kWh sähkövastusten ja apulaitteiden kulutusta, todellinen järjestelmätason sähkönkäyttö on 6 000 kWh ja kattava vuosihyötysuhde noin 3,3.

Kulutusarvio kannattaa rakentaa kohteen energiantarpeen, lämmönjaon ja käyttöveden kulutuksen pohjalta. Laitetyyppi vaikuttaa myös tulokseen, joten vertaile maalämpöä ja ilmavesilämpöpumppua koko järjestelmän tasolla. Näin saat päätöksen tueksi arvion, joka huomioi oman talosi eikä vain esitteen testipisteen.