Invertterimaalämpöpumppu vai kiinteätehoinen pumppu – tekniikan ja käyttökohteiden vertailu

Invertterimaalämpöpumppu vai kiinteätehoinen pumppu ratkeaa kiinteistön tehontarpeen vaihtelun, käyttöveden kulutuksen ja järjestelmän mitoituksen perusteella. Invertteriohjaus sopii usein kohteeseen, jossa lämmöntarve vaihtelee paljon. Kiinteätehoinen pumppu voi puolestaan olla toimiva ja selkeä ratkaisu, kun mitoitus, vesitilavuus ja käyntijaksot ovat kunnossa.

Invertterimaalämpöpumppu vai kiinteätehoinen pumppu osateholla?

Invertteripumpun ohjaus muuttaa kompressorin kierroslukua lämmöntarpeen mukaan oman säätöalueensa rajoissa. Lauhalla säällä pumppu voi käydä pienellä teholla pitkään. Kiinteätehoisen pumpun kompressori käy yhdellä nopeudella ja pysähtyy, kun järjestelmä on tuottanut tarvittavan lämmön. Sen antama lämpöteho voi silti vaihdella keruu- ja menoveden lämpötilojen mukana.

Ajatellaan yksinkertaistettua kohdetta, jonka lämmöntarve on tietyllä hetkellä 3 kW. Jos kiinteätehoinen pumppu tuottaa kyseisissä oloissa 9 kW, sen täytyy jaksottaa käyntinsä niin, että keskimääräinen tuotto vastaa tarvetta. Invertteripumppu voi seurata 3 kW:n tarvetta suoraan, jos teho osuu sen säätöalueelle. Todellinen toiminta riippuu pumpun mallista, lämmönjaosta ja maalämmön mitoituksesta.

Kompressoritekniikka toimii oikein vasta, kun pumpun tehoalue, lämmönjako ja käyttövesitarve sopivat samaan järjestelmään.

Invertteripumpun pitkät käyntijaksot vähentävät katkonaista käyttöä

Pitkä käyntijakso auttaa pitämään menoveden lämpötilan tasaisena. Invertteri vähentää käynnistymisiä silloin, kun lämmöntarve ylittää pumpun vähimmäistehon. Keväällä ja syksyllä tarve voi kuitenkin jäädä säätöalueen alapuolelle, jolloin myös invertteripumppu käy jaksoittain.

Kiinteätehoinen pumppu tarvitsee riittävän vesitilavuuden ja oikein säädetyn ohjauksen, jotta käyntijaksot eivät jää lyhyiksi. Puskuri- tai työvaraaja voi tukea toimintaa, mutta tarve ratkaistaan kohteen perusteella. Liian suuri pumppu, niukka vesitilavuus tai virheelliset säädöt voivat lisätä käynnistymisiä kummallakin tekniikalla.

Käyttövesi ja äänitaso riippuvat koko järjestelmästä

Käyttöveden riittävyyttä ei voi päätellä pelkästä kompressoritekniikasta. Varaajan tilavuus, pumpun käyttövesiteho, ohjaus ja kulutushuiput vaikuttavat enemmän. Invertterimalli voi nostaa kierroslukua käyttövesijakson ajaksi, jos laitteen ohjaus sallii sen. Kiinteätehoinen pumppu tuottaa käyttöveden täydellä käyntitehollaan. Suuren ammeen tai peräkkäisten suihkujen yhteydessä tarkista myös varaajan ja käyttövesituoton riittävyys.

Invertteri voi käydä osateholla hiljaisemmin, mutta suurilla kierroksilla ääni voimistuu. Kiinteätehoinen kompressori pitää käydessään tasaisempaa ääntä ja vaikenee käyntijaksojen välissä. Teknistä tilaa lähellä olevissa asuinhuoneissa asennusalusta, putkien kannakointi ja läpiviennit ratkaisevat usein enemmän kuin kompressorityyppi. Äänet ja tärinät kannattaa huomioida jo asennussuunnitelmassa.

Kumpi kompressoritekniikka sopii kiinteistöösi?

Invertteripumppu palvelee usein hyvin suurta omakotitaloa, taloyhtiötä tai muuta kohdetta, jossa tehontarve vaihtelee laajasti. Se voi mukautua myös lämmityskauden eri vaiheisiin ilman jatkuvaa pysähtelyä. Pieneen ja tasaisesti lämpöä tarvitsevaan kiinteistöön kiinteätehoinen pumppu voi tarjota riittävän suorituskyvyn yksinkertaisemmalla rakenteella.

Älä ratkaise valintaa pelkän rakennuksen pinta-alan perusteella. Tarkista laskennallinen lämpöhäviö, lämmönjaon vaatima menoveden lämpötila, energiakaivon tai maapiirin mitoitus, käyttövesitarve ja pumpun todellinen tehoalue. Pyydä tarjoukseen myös arvio käyntitavasta eri ulkolämpötiloissa. Näin näet, palveleeko invertterin säätöalue kohdetta vai tarjoaako oikein mitoitettu kiinteätehoinen pumppu järkevämmän kokonaisuuden.