Maalämpö ja kesä on yllättävän ajankohtainen yhdistelmä: sama järjestelmä, joka lämmittää kotisi talvella, voi parantaa asumismukavuutta myös hellekaudella. Kun viilennys tehdään oikein, sisälämpötilat pysyvät tasaisempina, kosteus tuntuu hallittavammalta ja kokonaisenergiankulutus voidaan pitää kurissa ilman erillisiä, jatkuvasti sähköä syöviä jäähdytyslaitteita.
Tässä artikkelissa käymme läpi passiivisen ja aktiivisen viilennyksen periaatteet, kenelle viilennys kannattaa sekä miten ratkaisu vaikuttaa energiankulutukseen ja sisäilman mukavuuteen. Thermia Turku palvelee Liedosta käsin (Kivipiha 8, 21420 Lieto) ja auttaa mitoittamaan kokonaisuuden niin, että viilennys tukee koko maalämpöjärjestelmän toimintaa.
Maalämpö ja kesä: mitä viilennys maalämmöllä tarkoittaa?
Maalämmön viilennys perustuu siihen, että maaperä tai porakaivo on kesällä sisäilmaa viileämpi. Viilennyksessä hyödynnetään tätä “luontaista kylmää” siirtämällä lämpöä rakennuksesta keruupiiriin ja edelleen maahan. Käytännössä järjestelmä voi viilentää esimerkiksi lattia-, katto- tai puhallinkonvektorien kautta – ja samalla sisälämpötilojen heilahtelu pienenee, mikä tuntuu arjessa rauhallisempana ja tasaisempana olona.
On hyvä erottaa kaksi toimintatapaa: passiivinen viilennys ja aktiivinen viilennys. Passiivisessa viilennyksessä kompressori ei käy, vaan lämpöä siirretään “kierrättämällä” viileää keruupiirin nestettä lämmönvaihtimen kautta. Aktiivinen viilennys taas käyttää lämpöpumpun kompressoria tuottamaan enemmän jäähdytystehoa, mutta se myös kuluttaa enemmän sähköä. Oikea valinta riippuu rakennuksesta, lämmönjaosta ja siitä, mitä mukavuustasoa tavoitellaan.
Mitä sinun kannattaa selvittää ennen viilennyspäätöstä? Nämä kohdat nopeuttavat oikean ratkaisun valintaa ja ehkäisevät yllätyksiä käyttöönotossa.
Lämmönjako Onko talossa lattialämmitys, patterit vai ilmanvaihtoon liitetty lämmitys/viilennys?
Varjostus ja auringon kuorma Suuret ikkunapinnat etelään/länteen nostavat jäähdytystarvetta merkittävästi.
Ilmanvaihto Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla vaikuttaa siihen, miten lämpö ja kosteus käyttäytyvät sisällä.
Odotettu käyttötapa Haluatko lievää “mukavuusviilennystä” vai selkeää jäähdytystä myös pitkiin hellejaksoihin?
Passiivinen viilennys maalämmöllä: hiljainen, energiapihi mukavuus
Passiivinen viilennys on monelle pientalolle ja modernille ilmanvaihdolla varustetulle kodille “perusvarma” valinta. Se tuottaa usein juuri sen verran viilennystä, että sisälämpötila ei karkaa hellejaksoilla kohtuuttomaksi. Koska kompressori ei käy, sähkönkulutus jää tyypillisesti pieneksi: järjestelmä käyttää lähinnä kiertovesipumppuja ja säätöjä. Tämän vuoksi passiivinen viilennys mielletään usein mukavuusratkaisuksi, joka ei riko kokonaiskulutuksen budjettia.
Toimivuus riippuu kuitenkin jakotavasta ja oikeista säätöarvoista. Lattia- tai kattoviilennys voi olla erittäin miellyttävä, koska se ei aiheuta vedon tunnetta ja viilennys jakautuu laajalle pinnalle. Samalla on huolehdittava kondenssioriskistä: jos pinta tai putkisto viilenee liikaa suhteessa sisäilman kosteuteen, voi syntyä kosteutta pinnoille. Tästä syystä tarvitaan yleensä lämpötilarajoituksia, mahdollisesti kosteuden seurantaa sekä huolellista käyttöönottoa.
Kun passiivinen viilennys tehdään oikein, moni kokee asumismukavuuden paranevan “huomaamatta”: nukkuminen helpottuu, sisälämpötila pysyy tasaisempana ja kodin lämpökuormat eivät kasaudu iltaan. Jos haluat ymmärtää, miten kokonaisuus rakennetaan järkevästi alusta asti, tutustu myös oppaaseemme asennuksen etenemisestä: maalämmön asennusprosessi vaihe vaiheelta.
Hyvä viilennys ei tunnu “jäähdytyksenä”, vaan siltä että koti ei koskaan ehdi kuumentua liikaa.
Aktiivinen viilennys: enemmän tehoa, enemmän suunnittelua
Aktiivinen viilennys tarkoittaa käytännössä sitä, että lämpöpumpun kompressori tuottaa jäähdytystä samaan tapaan kuin ilmalämpöpumppu tai jäähdytyskone, mutta osana maalämpöjärjestelmää. Tämä voi olla perusteltua, jos talossa on suuret aurinkokuormat, paljon sisäisiä lämpökuormia (ihmiset, laitteet, valaistus) tai jos tavoitellaan selvästi viileämpää sisäilmaa myös pitkillä hellejaksoilla. Aktiivinen viilennys tarjoaa usein paremman “piikkitehon” kuin passiivinen.
Vastapainona aktiivinen viilennys lisää sähkönkulutusta ja vaatii huolellisemman kokonaisuuden: tarvitaan sopiva lämmönjakotapa (usein puhallinkonvektorit tai katto-/lattiapiirit), kondenssinhallinta sekä ohjaus, joka estää turhan yhtäaikaisen lämmityksen ja viilennyksen. Käytännössä suunnittelu ja mitoitus korostuvat: jos järjestelmä on alimitoitettu viilennykselle, se ei saavuta toivottua mukavuustasoa; jos taas mitoitus tai säätö on pielessä, kulutus voi kasvaa ilman vastaavaa hyötyä.
Lyhyt huomio
Viilennys on osa kokonaisuutta: kun mitoitus, keruupiiri ja lämmönjako kohtaavat, sekä mukavuus että kulutus pysyvät hallinnassa.
Hyvä nyrkkisääntö on, että aktiivinen viilennys kannattaa miettiä erityisesti kohteissa, joissa passiivinen viilennys ei riitä: esimerkiksi yläkerrallinen talo, isot ikkunat, heikko varjostus tai tilanne, jossa sisälämpötila nousee herkästi yli omien mukavuusrajojen. Päätös ei kuitenkaan ole “joko tai”: joissain kohteissa passiivinen viilennys toimii perusratkaisuna ja aktiivista käytetään vain kuumimpina jaksoina.
Kenelle maalämmön viilennys kannattaa? (ja milloin se ei ole ensisijainen)
Maalämmön viilennys kannattaa yleensä silloin, kun sisätilat lämpenevät kesällä selvästi ja toistuvasti. Tyypillisiä hyötyjiä ovat omakotitalot, joissa on isoja ikkunoita, yläkerta tai muuten “lämpöä keräävä” pohjaratkaisu. Myös etätyön lisääntyminen on muuttanut tarpeita: jos kotona vietetään päivisin aikaa, viileämpi sisäilma parantaa työskentelymukavuutta ja jaksamista. Maalämpö ja kesä -ratkaisuna on tällöin konkreettinen arjen laatutekijä, ei vain tekninen lisä.
Toisaalta viilennyksen tarve voi vähentyä huomattavasti jo rakennusfysiikan peruskeinoilla: ulkoinen varjostus, auringonsuojakalvot, yötuuletus, ilmanvaihdon oikea käyttö ja lämpökuormien vähentäminen. Jos talo pysyy luonnostaan viileänä tai hellejaksot koetaan harvoin ongelmaksi, voi viilennysinvestointi olla toissijainen. Silloin kannattaa panostaa ensisijaisesti maalämmön perusasioihin, kuten järjestelmän kokonaishyötysuhteeseen ja mitoitukseen.
Tyypillisiä merkkejä siitä, että viilennys kannattaa Jos tunnistat useamman kohdan, viilennysratkaisun kartoitus on usein perusteltu.
Yläkerta kuumenee Makuuhuoneiden lämpö nousee iltaisin ja heikentää unta.
Sisälämpö yli oman rajan Lämpötila käy usein selvästi epämukavuusalueella hellejaksojen aikana.
Paljon aurinkokuormaa Etelä-/länsi-ikkunat ja vähäinen varjostus lisäävät kuumenemista.
Toive vedottomasta viilennyksestä Haluat tasaisen, hiljaisen ratkaisun ilman irrallisia laitteita.
Energiankulutus ja kokonaisuus: mitä viilennys tekee vuositasolla?
Viilennyksen vaikutus kokonaiskulutukseen riippuu ensisijaisesti siitä, puhutaanko passiivisesta vai aktiivisesta viilennyksestä ja kuinka pitkään sitä käytetään. Passiivinen viilennys lisää yleensä kulutusta maltillisesti, koska kompressorin sijasta kulutusta syntyy kiertopumpuista ja ohjauksesta. Aktiivinen viilennys voi nostaa kulutusta enemmän, mutta toisaalta se voi tarjota mukavuustason, jota muuten haettaisiin useilla erillisillä jäähdyttimillä.
On myös hyvä huomata “kokonaislogiikka”: kun lämpöä siirretään kesällä maahan, keruupiiri ja maaperä voivat palautua talvea varten suotuisampaan lämpötilatasoon. Käytännön vaikutus vaihtelee kohteen ja käytön mukaan, mutta ajatus on intuitiivinen: kesällä maahan ladattu lämpö ei ole hukkaa samalla tavalla kuin lämpö, joka puhalletaan ulos ilmanvaihdon tai siirrettävän jäähdyttimen kautta. Jos haluat arvioida maalämmön säästöpotentiaalia omalla alueellasi, kannattaa katsoa myös: maalämmön kannattavuus Lieto–Turku-seudulla.
| Ominaisuus | Passiivinen viilennys | Aktiivinen viilennys |
|---|---|---|
| Sähkönkulutus | Tyypillisesti pieni (pumput ja ohjaus) | Suurempi (kompressori käy) |
| Jäähdytysteho | Mukavuusviilennys, tasainen | Korkeampi teho, toimii kovemmassa kuormassa |
| Soveltuvuus | Moniin omakotitaloihin, kun halutaan vedoton perusviilennys | Kohteisiin, joissa tarvitaan selkeästi enemmän jäähdytystä |
| Kondenssinhallinta | Tarvitaan, mutta usein helpommin rajoitettavissa | Tarvitaan aina huolellisesti (teho ja lämpötilat suurempia) |
Jos talossa on jo maalämpö, viilennyksen lisääminen voi olla järkevä päivitys – mutta se kannattaa tehdä järjestelmälähtöisesti. Jos taas suunnittelet maalämpöä ensi kertaa, viilennys kannattaa ottaa puheeksi jo suunnitteluvaiheessa, jotta keruupiiri, ohjaukset ja lämmönjako tukevat toisiaan. Perustietoa maalämmöstä löydät sivultamme: Maalämpö.
Asumismukavuus ja sisäilma: lämpötila, kosteus ja vedottomuus
Asumismukavuus ei ole vain lämpömittarin lukema. Moni kokee kesällä rasittavaksi myös sen, että sisälämpötila vaihtelee voimakkaasti päivän mittaan, tai että yläkerrassa on selvästi lämpimämpää kuin alakerrassa. Maalämmön viilennyksessä etu on usein juuri tasaisuus: kun lämpökuormaa puretaan hallitusti, koko talon lämpötila pysyy lähempänä samaa tasoa.
Kosteus liittyy aiheeseen kahdella tavalla. Ensinnäkin lämmin ilma tuntuu usein “raskaammalta”, vaikka suhteellinen kosteus ei olisi erityisen korkea. Toiseksi viilennys voi aiheuttaa kondenssia, jos pintoja viilennetään alle kastepisteen. Siksi toteutuksessa korostuvat oikeat rajat ja anturointi – etenkin, jos viilennys viedään lattia- tai kattopintoihin. Perusperiaatteisiin voit tutustua esimerkiksi Wikipediassa, jossa selitetään kastepisteen käsite: kastepiste.
Vedottomuus on käytännössä yksi tärkeimmistä mukavuustekijöistä. Puhallinkonvektori voi viilentää tehokkaasti, mutta se pitää valita oikein ja sijoittaa fiksusti. Pintaviilennys taas tuntuu monen mielestä luonnolliselta, kunhan ohjaus estää liiallisen viilentämisen kosteina kesäpäivinä. Hyvä suunnitelma ottaa huomioon rakennuksen käytön: esimerkiksi makuuhuoneet voivat olla ensisijainen viilennystarve, kun taas päivän aikana olohuoneen aurinkokuorma korostuu.
Käyttövinkit kesälle: näin saat viilennyksestä parhaan hyödyn
Viilennys toimii parhaiten, kun sitä käytetään ennakoivasti. Jos talo pääsee kuumenemaan “varastoon”, lämpöä on vaikeampi saada nopeasti pois – etenkin passiivisella viilennyksellä. Siksi kesän ensimmäisissä hellepäivissä kannattaa pitää viilennys päällä pienemmällä teholla pidempään, mieluummin kuin yrittää “pelastaa tilanne” vasta iltaisin. Myös auringonsuojaus, verhot ja ulkoinen varjostus ovat edelleen erittäin tehokkaita keinoja vähentää jäähdytystarvetta.
Muista myös huolto ja säätöjen tarkistus. Likaiset suodattimet, väärät käyntiajat tai epätasapainoinen ilmanvaihto voivat heikentää koettua mukavuutta, vaikka viilennys olisi teknisesti kunnossa. Jos talossa on puhallinkonvektoreita, niiden puhtaus ja kondenssiveden poisto ovat erityisen tärkeitä. Säännöllisestä ylläpidosta löydät ohjeita ja palvelun kuvauksen täältä: Lämpöpumpun huolto.
Nopeat käytännön teot hellepäiville Näillä pienillä valinnoilla saat maalämpö ja kesä -viilennyksestä enemmän irti ilman turhaa kulutusta.
Aloita ajoissa Pidä viilennys maltillisena mutta jatkuvana, jotta rakenteet eivät lämpene liikaa.
Rajoita lämpötilaa fiksusti Älä hae “jääkaappia” – muutama aste alas riittää usein nukkumiseen ja työskentelyyn.
Tarkkaile kosteutta Kosteina päivinä pintaviilennystä kannattaa ajaa varovaisemmin kondenssiriskin vuoksi.
Hyödynnä varjostus Ulkopuolinen varjostus ja sälekaihtimet vähentävät jäähdytystarvetta heti.
Lopuksi: paras lopputulos syntyy, kun viilennys ajatellaan osana koko maalämpöjärjestelmää. Thermia Turku auttaa Liedon ja Turun seudulla valitsemaan passiivisen tai aktiivisen viilennyksen tarpeesi mukaan sekä varmistamaan, että lämmönjako, ohjaus ja käyttötapa muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kun suunnittelu tehdään huolellisesti, viilennys parantaa asumismukavuutta ilman, että energiankulutus karkaa käsistä.
Jos haluat keskustella omasta kohteestasi, tavoitat meidät numerosta 02 488 583 00 tai sähköpostilla [email protected]. Voit myös tutustua palveluihimme osoitteessa thermiaturku.fi.
Haluatko viileämmän kodin kesäksi maalämmöllä?
Kysy, sopiiko passiivinen tai aktiivinen viilennys juuri sinun kohteeseesi Liedon ja Turun seudulla. Autamme mitoituksessa ja toteutuksessa.
