Miten ilmavesilämpöpumppu toimii kovalla pakkasella Varsinais-Suomessa?

Ilmavesilämpöpumppu kovalla pakkasella tuottaa lämpöä, mutta ulkolämpötilan laskiessa kompressori joutuu tekemään enemmän työtä. Samalla lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät, sulatusjaksot voivat lisääntyä ja sähkövastukset täydentävät lämmitystä tarvittaessa. Toimiva kokonaisuus perustuu kylmän sään suoritusarvoihin, talon lämmöntarpeeseen ja lämmönjaon vaatimaan menoveden lämpötilaan.

Ilmavesilämpöpumppu kovalla pakkasella tuottaa vähemmän lämpöä

Ilmavesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ulkoilman kylmetessä pumpun täytyy kasvattaa ulkoilman ja lämmitysveden välistä lämpötilaeroa. Tämä pienentää hyötysuhdetta: yhdellä kilowattitunnilla sähköä saa vähemmän lämpöä kuin leudolla säällä.

Lattialämmityksen matala menoveden lämpötila tukee hyvää hyötysuhdetta. Patteritalossa tarvittava menovesi voi olla lämpimämpää, mikä kuormittaa pumppua enemmän. Laitetta valitessa kannattaa tarkistaa valmistajan teho- ja hyötysuhdetaulukot eri ulkolämpötiloissa eikä arvioida sopivuutta yhden nimellisteholuvun perusteella. Tutustu myös Thermia-ilmavesilämpöpumpun ominaisuuksiin ja järjestelmän käyttökohteisiin.

Kylmän sään lämpöteho ratkaisee, kuinka paljon sähkövastusta talviolosuhteissa tarvitaan.

Ilmavesilämpöpumpun sulatusjaksot pakkasella

Ulkolämpötila ei yksin ratkaise sulatustarvetta. Ulkoyksikön lämmönvaihtimeen kertyy huurretta etenkin kosteassa säässä lämpötilan ollessa lähellä jäätymispistettä. Laite sulattaa huurteen kääntämällä kylmäainekierron hetkeksi. Tänä aikana pumppu ei tuota taloon lämpöä tavalliseen tapaan, ja sulatus kuluttaa osan tuotetusta energiasta.

Satunnainen sulatus kuuluu normaaliin toimintaan. Jatkuva jäätyminen, ulkoyksikön alle kasvava jäämassa tai poikkeavan tiheät sulatukset voivat viitata puutteelliseen vedenpoistoon, ilmankierron esteeseen, asetuksiin tai huoltotarpeeseen. Pidä ulkoyksikön edusta vapaana lumesta ja tilaa tarvittaessa lämpöpumpun huolto.

Sähkövastus kattaa kylmimpien tuntien tehovajeen

Sähkövastus tukee kompressoria, kun pumpun lämpöteho ei kata talon hetkellistä lämmöntarvetta. Ohjaus voi käyttää vastusta myös käyttöveden lämmitykseen tai varalämmönlähteenä. Vastuksen käynti kylmimpinä jaksoina ei siis yksin kerro viasta. Pitkä ja toistuva vastuskäyttö leudommalla säällä vaatii asetusten, mitoituksen ja järjestelmän toiminnan tarkistamista.

Esimerkkilaskelmassa talo tarvitsee mitoituspakkasella 10 kW lämpötehoa, mutta pumppu tuottaa kyseisellä ulkolämpötilalla ja menoveden lämpötilalla 8 kW. Sähkövastus kattaa 2 kW:n erotuksen. Jos tilanne kestää tunnin, vastus käyttää noin 2 kWh sähköä. Laskelma havainnollistaa periaatetta, eikä se kuvaa yksittäisen talon kulutusta.

Ilmavesilämpöpumppu kovalla pakkasella vaatii talokohtaisen mitoituksen

Asentaja mitoittaa järjestelmän rakennuksen lämpöhäviön, lämmönjaon, käyttöveden tarpeen ja kylmän sään laitearvojen perusteella. Arvioinnissa huomioidaan myös sähköliittymän ja pääsulakkeiden riittävyys lisälämmitykselle. Liian pieni pumppu käyttää vastuksia tarpeettoman paljon, kun taas ylimitoitus voi kasvattaa hankintakustannusta ja heikentää käyntijaksoja, jos laite ei säädä tehoaan riittävän alas.

Pyydä tarjoukseen tieto pumpun tuottamasta tehosta talven mitoituslämpötilassa, arvio lisälämmön tarpeesta ja oletus menoveden lämpötilasta. Jos pohdit lämmönlähteen valintaa, maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun vertailu auttaa hahmottamaan ratkaisujen eroja.